{"id":302,"date":"2023-11-26T17:04:10","date_gmt":"2023-11-26T14:04:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.takilta.fi\/?page_id=302"},"modified":"2023-11-28T14:23:11","modified_gmt":"2023-11-28T11:23:11","slug":"perinteet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.takilta.fi\/?page_id=302","title":{"rendered":"Perinteet"},"content":{"rendered":"\n

Perinteet<\/h1>\n\n\n\n

1. Suomalaisen tarkka-ammunnan historia<\/h2>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan yhten\u00e4 toiminnan muotona on vaalia suomalaisten tarkka-ampujien perinteit\u00e4, jotka ylt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lle maamme historiaan ja sen k\u00e4\u00e4nnekohtiin.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 maanviljelyksen yleistymisen my\u00f6t\u00e4 etel\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 Euroopassa mets\u00e4stys muuttui jo keskiajalla aateliston urheiluksi, on se ankarien vuodenaikojen ja olosuhteiden hallitsemassa Suomessa s\u00e4ilynyt t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 elinkeinona ja ruoanhankintakeinona aina n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Saadakseen saalista, on mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n osattava k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asettaan ja osuttava sill\u00e4 riistaan ensimm\u00e4isell\u00e4 laukauksella. T\u00e4m\u00e4 taito on siirtynyt aina luontevasti my\u00f6s sotilask\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
Savon J\u00e4\u00e4k\u00e4ri 1774-1789 (kuva: Pekka Neva)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sotilaallisen tarkka-ammunnan historia Suomessa voidaan katsoa alkaneen vuonna 1745 kun mets\u00e4styst\u00e4 harjoittavista savolaisista talonpojista perustettiin Savon J\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukko Kangasniemen, Rantasalmen, M\u00e4ntyharjun ja Sulkavan alueilta. Ajalleen tyypillisest\u00e4 jalkav\u00e4en varustuksesta poiketen Savon J\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukko oli varustettu uudenlaisilla rihlatuilla musketeilla eik\u00e4 se taistellut suljetuissa muodoissa kuten tavallinen jalkav\u00e4ki, vaan se k\u00e4ytti usein maastoa ja kasvillisuutta suojanaan. Savon J\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukko ja sittemmin Savon J\u00e4\u00e4k\u00e4rirykmentti poikkesi jalkav\u00e4est\u00e4 my\u00f6s univormultaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 tavallinen jalkav\u00e4ki k\u00e4ytti selke\u00e4sti maastosta erottuvia sinikeltaisia asuja, pukeutuivat Savon J\u00e4\u00e4k\u00e4rit vihre\u00e4\u00e4n sulautuakseen paremmin maastoon.<\/p>\n\n\n\n

\"Georg
Kuva 2 Yrj\u00f6 Maunu <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Joukon kehitt\u00e4misest\u00e4 vastasi merkitt\u00e4v\u00e4sti Yrj\u00f6 Maunu Sprengtporten, jonka laatimat ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja kehitt\u00e4m\u00e4t taistelutavat her\u00e4ttiv\u00e4t huomiota jopa valtakunnan ulkopuolella. Aikaansa n\u00e4hden edistyksellist\u00e4 aseistusta Sprengtporten hankki jopa omilla varoillaan. Sprengtporten tuli samalla perustaneeksi ensimm\u00e4isen suomalaisen upseerikoulun. Sittemmin urallaan Sprengtporten loikkasi ven\u00e4l\u00e4isten puolelle vehkeilty\u00e4\u00e4n salaliittoa Suomen irrottamiseksi Ruotsista itsen\u00e4iseksi valtioksi. <\/p>\n\n\n\n

Tunnetuimman taistelunsa Savon J\u00e4\u00e4k\u00e4rirykmentti k\u00e4vi Etel\u00e4-Savossa Porrassalmella 12. – 13. kes\u00e4kuuta 1789, jolloin se yhdess\u00e4 Porin Rykmentin, Karjalan Rakuunoiden ja er\u00e4iden muiden joukkojen kanssa torjui vahvuudeltaan noin kymmenkertaisen ven\u00e4l\u00e4isosaston. T\u00e4st\u00e4 taistelusta lienee syntynyt sanonta, jonka mukaan \u201dyksi suomalainen vastaa kymment\u00e4 ryss\u00e4\u00e4\u201d. (11.06.1939 Helsingin Sanomat no 154 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto<\/a>) Samaisessa taistelussa nyt Ven\u00e4j\u00e4n puolella taistellut Sprengtporten haavoittui suomalaisen j\u00e4\u00e4k\u00e4rin ampumasta luodista jalkaansa todeten ett\u00e4 \u201domat koirat purivat\u201d.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
Kuva 3 Porrassalmen taistelu (Piirros: Johann Caspar Weinrauch 1765\u20141846) <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"

Kuva 4 1. Uudenmaan, Suomen tarkk`ampujapataljoonan 2. komppania ryhm\u00e4kuvassa (Kuva: Finna.fi kansallisarkisto) <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ruotsin menetetty\u00e4 Suomen alueet Ven\u00e4j\u00e4lle Suomen sodassa vuonna 1809, lakkautuivat my\u00f6s aiemmat suomalaiset joukko-osastot ja ruotulaitos. Sotav\u00e4ke\u00e4 j\u00e4rjesteltiin useaan otteeseen vuosisadan aikana. Suomen autonomisessa Suuriruhtinaskunnassa oli v\u00e4rv\u00e4tyist\u00e4 ammattisotilaista koostuvia suomalaisia joukko-osastoja, joiden joukossa tarkk\u2019ampujapataljoonia. Kuten aiemmat j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukot, n\u00e4m\u00e4 poikkesivat viel\u00e4 1800-luvun lopulle saakka tavallisesta jalkav\u00e4est\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 niiden aseistuksena oli rihlattuja kiv\u00e4\u00e4reit\u00e4, jotka mahdollistivat musketteja tarkemman tulituksen yksitt\u00e4isiin maaleihin. Tarkk\u2019ampujapataljoonat olivat arvostettuja ja ammattimaisia yksik\u00f6it\u00e4, joilla ei ollut velvollisuutta taistella 1 11.06.1939 Helsingin Sanomat no 154 – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5 J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 27:n suomalaisia
vapaaehtoisia Latviassa <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suuriruhtinaskunnan ulkopuolella. Osa osallistui sotiin osana ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 joukko-osastoja. Suomalaiset joukko-osastot lakkautettiin 1905 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4miseen liittyen. Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mispyrkimysten ja sortokauden vastareaktiona Suomesta l\u00e4hti ensimm\u00e4isen maailmansodan myrskytess\u00e4 kaikkiaan 1895 vapaaehtoista hankkimaan sotilasoppia Saksan Keisarilliseen armeijaan. Sittemmin, vuonna 1918 kotiutuneet saaneet J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoonan 27 j\u00e4\u00e4k\u00e4rit loivat perustan itsen\u00e4isen Suomen Puolustusvoimille ja
juurruttivat saksalaisilta kopioidun perusteellisen ampumakoulutuksen osaksi koulutusta. Ampumaoppi muodosti huomattavan osan ensimm\u00e4ist\u00e4 suomalaista ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. Varsinaista tarkka-ammuntaa ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4, vaikka ilmi\u00f6 1. maailmansodan rintamilla kukoistikin. Toisaalta, ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n panssarivaunuja tai
ilma-asetta. (Suomalainen sotilask\u00e4sikirja. 1. osa. – Doria)<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"Simo
Kuva 6 Alikersantti Simo H\u00e4yh\u00e4
(SA-kuva) <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

2. Maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana Puolustusvoimissa ei varsinaista tarkka-ammuntaa juuri koulutettu tai varustettu, vaikka jalkav\u00e4en kokoonpanoihin niit\u00e4 kirjattiin kuuluvaksi jopa ryhm\u00e4tasalle. Tarkka-ampuja tarkoittikin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tavallisella kiv\u00e4\u00e4rill\u00e4 hieman tavallista kiv\u00e4\u00e4rimiest\u00e4 paremmin ampuvaa sotilasta. Ennen Talvisotaa havaittiin tarve kiikarilla varustetuille tarkkuuskiv\u00e4\u00e4reille, mutta kiristyv\u00e4ss\u00e4 maailmanpoliittisessa tilanteessa niiden hankinta osoittautui hankalaksi. Suojeluskunnat olivat keskeisess\u00e4 roolissa j\u00e4rjest\u00e4ess\u00e4\u00e4n reservil\u00e4isille tarkka-ampujakoulutusta ja -kursseja, joilla valmistautui my\u00f6s rautj\u00e4rvel\u00e4inen pienviljelij\u00e4 ja mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 nimelt\u00e4 Simo H\u00e4yh\u00e4. Talvisodassa alikersantti H\u00e4yh\u00e4 saavutti tarkka-ampujien edelleen rikkomattoman enn\u00e4tyksen ammuttujen vihollisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4: 505 tappoa. Joidenkin l\u00e4hteiden mukaan enemm\u00e4n. Menestyksens\u00e4 ansiosta Simo H\u00e4yh\u00e4 ansaitsi viholliseltaan lempinimen \u201dValkoinen Kuolema\u201d ja Puolustusvoimilta ainutlaatuisen ylennyksen suoraan alikersantista v\u00e4nrikiksi. Talvisodassa saamansa vamman takia H\u00e4yh\u00e4 ei saanut osallistua
Jatkosotaan. (Simo H\u00e4yh\u00e4 \u2013 Wikipedia<\/a>)<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
Kuva 7 Suomalainen tarkka-ampuja Rukaj\u00e4rvell\u00e4
1943 (SA-kuva) <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Jatkosodassa tarkka-ampujien tarpeeseen havahduttiin Puolustusvoimissa vasta asemasotavaiheen alettua vuonna 1942, jolloin Neuvostoliittolaisten tarkka-ampujien havaittiin tuottavan ankaria tappioita erityisesti varomattomalle p\u00e4\u00e4llyst\u00f6lle. Tarkka-ampujia alettiin kouluttaa prikaatien ja divisioonien omilla kursseilla, joiden sis\u00e4lt\u00f6 kopioitiin ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 siepatuista ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja koulutusohjelmista. Kurssien laajuus ja pituus kasvoi kohti sodan loppua ja kursseja keskitettiin ylemmille yhtym\u00e4tasoille. (Suomalaisten tarkka-ampujien toiminta sodassa 1941-1944 – Doria<\/a>)<\/a><\/strong> 4 My\u00f6s optiikalla varustettuja tarkka-ampujakiv\u00e4\u00e4reit\u00e4 onnistuttiin hankkimaan lis\u00e4\u00e4
niin sotasaaliina kuin omana tuotantona.<\/p>\n\n\n\n

Jatkosodasta ei noussut samanlaisia legendoja kuin Simo H\u00e4yh\u00e4, sill\u00e4 tarkka-ampujien tuottamia tappioita ei kirjattu kovin tarkasti, eik\u00e4 niille annettu jostain syyst\u00e4 samanlaista julkisuudellista painoarvoa kuin Talvisodassa. Jatkosodassa kuitenkin taisteli satoja suomalaisia tarkka-ampujia, jotka tuottivat viholliselle useiden tuhansien tappiot. <\/p>\n\n\n\n

Sotien j\u00e4lkeen tarkka-ammunta j\u00e4i jossain m\u00e4\u00e4rin unholaan Puolustusvoimissa ja Suojeluskuntien lakkauttamisen j\u00e4lkeen my\u00f6s vapaaehtoinen reservil\u00e4iskoulutus vaipui unholaan vuosikymmeniksi. Puolustusvoimien kokoonpanoissa toki tarkka-ampujat s\u00e4ilyiv\u00e4t, mutta heille annettavalle koulutukselle ei ollut koulutusohjelmaa tai opasta, vaan koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6 vaihteli suuresti kouluttajan osaamisen ja harrastuneisuuden mukaan. Parhaiten tarkka-ampujakoulutuksen osaamista ja perinteit\u00e4 vaalittiin kenties Pohjois-Karjalan Prikaatissa, jossa j\u00e4rjestettiin Simo H\u00e4yh\u00e4n nime\u00e4 kantanutta ampumakilpailua, jossa kilpailivat henkil\u00f6kunta ja varusmiehet. Pohjois-Karjalan Prikaatissa j\u00e4rjestettiin my\u00f6s lyhyit\u00e4 kantahenkil\u00f6kunnan kursseja aina vuoteen 2013 saakka.<\/p>\n\n\n\n

Neuvostoliiton hajottua ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen vapauduttua YYA-ikeen alta 1990-luvun alussa my\u00f6s tarkka-ampujakoulutus alkoi virota. Vapaaehtoisen reservil\u00e4istoiminnan puitteissa alettiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen tarkka-ampujakoulutusta ja julkaisemaan alaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kotimaista kirjallisuutta.<\/p>\n\n\n\n

2000-luvun alussa my\u00f6s Puolustusvoimissa julkaistiin ensimm\u00e4inen tarkka-ammunnan k\u00e4sikirja, joka antoi perusteet tarkka-ammuntakoulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miselle. Vuosituhannen vaihduttua tarkka-ammunta on saavuttanut paljon positiivista julkisuutta ja sotilastarkka-ammunnasta onkin tullut yksi suosituimmista reservil\u00e4istoiminnan muodoista. My\u00f6s Puolustusvoimissa tarkka-ampujien koulutukseen panostetaan ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
Kuva 8 Tarkka-ampujia H\u00e4yh\u00e4 2019 SM-kilpailussa (Kuva: LSa) <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

2. Perinnep\u00e4iv\u00e4<\/h2>\n\n\n\n


Tarkka-ampujakillan ja tarkka-ampujakoulutushaaran perinnep\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n 13. kes\u00e4kuuta eli Porrassalmen taistelun vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Tuossa, vuonna 1789 k\u00e4ydyss\u00e4 taistelussa suomalaiset tarkka-ampujat osoittivat tappavan tehokkuutensa torjuen tulellaan vahvuudeltaan kymmenkertaisen vihollisen ja pelastaen ep\u00e4toivoiselta vaikuttaneen tilanteen.
<\/p>\n\n\n\n

3. Kunniamarssi<\/h2>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan kunniamarssi on Suomalaiset Tarkka-ampujat; suomalainen kansanlaulu,
jonka s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja sanoittaja on tuntematon. (Vanha kaarti laulaa – Suomalaiset tarkka-ampujat – YouTube<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Sanat:
\nJa meh\u00e4n oomme suomalaiset tarkka-ampujat; sotaopin harjoittajat aivan ankarat,
\nSun sumfati ratirati rallallei, sun sumfati trallalei,
\nsotaopin harjoittajat aivan ankarat.<\/p>\n\n\n\n

Vaikkei meit\u00e4 varustettu rautahaarniskal; niin kiv\u00e4\u00e4ri on turvamme ja luonto leijonan
\nSun sumfati ratirati rallallei, sun sumfati trallalei,
\nniin kiv\u00e4\u00e4ri on turvamme ja luonto leijonan.
\nSit\u00e4 ovat esi-is\u00e4t ennen kantaneet; ja henkens\u00e4kin maamme kalliiin eest\u00e4 antaneet,
\nSun sumfati ratirati rallallei, sun sumfati trallalei,
\nja henkens\u00e4kin maamme kalliiin eest\u00e4 antaneet,<\/p>\n\n\n\n

(Sitten kun me vihollista vastaan astumme; niin pajonetin laskemme ja sill\u00e4
\npist\u00e4mme,
\nSun sumfati ratirati rallallei, sun sumfati trallalei,
\nniin pajonetin laskemme ja sill\u00e4 pist\u00e4mme.)<\/p>\n\n\n\n

Kun me kerran kuolemme ja meid\u00e4t haudataan; niin sotatorvel\u2019 soitetaan ja haudal\u2019
\nammutaan.
\nSun sumfati ratirati rallallei, sun sumfati trallalei,
\nniin sotatorvel\u2019 soitetaan ja haudal\u2019 ammutaan.<\/p>\n\n\n\n

4. Tarkka-ampujakillan lippu<\/h2>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan lipussa on esitettyn\u00e4 kaksikielekkeisell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4 Tarkka-ampujakillan musta tornitunnus, jonka keskell\u00e4 on tyylitelty tarkka-ampujan mildot-tyyppinen ristikko. Tornin alapuolella on ristiss\u00e4 kaksi tarkkuuskiv\u00e4\u00e4ri\u00e4, jotka kuvaavat tarkka-ampujaparia ja yhteisty\u00f6t\u00e4. Merkkej\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 havuseppele, joka muistuttaa tarkka-ampujien tyypillisest\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 eli mets\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4rien perinn\u00f6st\u00e4. Lipun valkoinen v\u00e4ri viittaa Simo H\u00e4yh\u00e4n saamaan lempinimeen \u201dValkoinen Kuolema\u201d. Lippua reunustavat kullankeltaiset hapsut. Lipun salkoon on kiinnitetty valkoinen niminauha, johon on kirjailtut tarkka-ampujien kansainv\u00e4linen motto: \u201dLaaki ja Vainaa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Lippu on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2023 ja sen on suunnitellut Matti Finnil\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
Kuva 9 Tarkka-ampujakillan lippu <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

5. Tarkka-ampujakillan perinnejuoma<\/h2>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan perinnejuoma on nimelt\u00e4\u00e4n Tarkka-ampujan paukku. Se on Sandels-merkkinen keskiolut tarjoiltuna tuopissa tai kolpakossa, johon on upotettu J\u00e4germeister snapsi. <\/p>\n\n\n\n

Eversti Johan August Sandels toimi Savon J\u00e4\u00e4k\u00e4rirykmentin komentajana vuodesta 1803 alkaen ja Suomen sodassa 1808-09 voitti j\u00e4\u00e4k\u00e4reineen merkitt\u00e4vi\u00e4 taisteluita muun muassa Kuopiossa ja Koljonvirralla. J\u00e4germeister on puolestaan luonnollinen ter\u00e4v\u00e4 snapsi tarkka-ampujalle. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 kaksi ainesta tarjoillaan siten, ett\u00e4 snapsilasi t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n piripintaan ja asetetaan yl\u00f6salaisin olevan tuopin pohjalle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tuoppi tai kolpakko k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n oikeinp\u00e4in niin, ettei snapsi p\u00e4\u00e4se laskeutumaan lasin pohjalle. P\u00e4\u00e4lle kaadetaan olutta piripintaan. Lopputuloksena on tarkka-ampujamaisesti tuiki ter\u00e4v\u00e4 paukku, joka vaatii k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
Kuva 10 Tarkka-ampujan paukun valmistusohjeet <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

6. Huomionosoitukset<\/h2>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakilta palkitsee poikkeuksellisesti kunnostautuneita j\u00e4seni\u00e4\u00e4n tai muita henkil\u00f6it\u00e4 erilaisilla huomionosoituksilla, joiden tarkoituksena on antaa tunnustusta aktiivisesta osallistumisesta Tarkka-ampujakillan toimintaan tai pyyteett\u00f6m\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 tarkka-ammunnan eteen. <\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6kset huomionosoituksien my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4 tekee Tarkka-ampujakillan hallituksen puheenjohtaja h\u00e4nelle tehtyjen esitysten perusteella.<\/p>\n\n\n\n

6.1. Tarkka-ampujakillan hihamerkki<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan hihamerkki on py\u00f6re\u00e4 brodeerattu velcro-tarra, jossa vihre\u00e4ll\u00e4 pohjalla on musta nelirihlaisen piipun suu ja tarkka-ampujaa kuvaava sininen siivek\u00e4s nuoli. Kiv\u00e4\u00e4rin piippua kuvaavan renkaan ymp\u00e4rill\u00e4 on teksti \u201dTarkka-ampujakilta\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Hihamerkki\u00e4 voidaan myyd\u00e4 tai luovuttaa Tarkka-ampujakillan j\u00e4senille killan toiminnan yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Merkin on suunnitellut Killan j\u00e4sen LSa.<\/p>\n\n\n\n

6.2. Tarkka-ampujakillan kouluttajamerkki<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan hihamerkki on py\u00f6re\u00e4 brodeerattu velcro-tarra, jossa vihre\u00e4ll\u00e4 pohjalla on musta nelirihlaisen piipun suu ja tarkka-ampujaa kuvaava sininen siivek\u00e4s nuoli. Nuolen k\u00e4rjen yl\u00e4puolella on K-kirjain, joka tarkoittajaa \u2019kouluttajaa\u2019. Kiv\u00e4\u00e4rin piippua kuvaavan renkaan ymp\u00e4rill\u00e4 on teksti \u201dTarkka-ampujakilta\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Hihamerkki voidaan luovuttaa tarkka-ampujakouluttajana toimiville Tarkka-
ampujakillan j\u00e4senille.<\/p>\n\n\n\n

Merkin on suunnitellut Killan j\u00e4sen LSa. <\/p>\n\n\n\n

6.3. Tarkka-ampujakillan levyke<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan levykkeess\u00e4 on 152×114 mm kokoiselle tummalle jalopuulle kiinnitetty py\u00f6re\u00e4, kullan v\u00e4rinen Tarkka-ampujakillan mitali ja messinkinen tekstilaatta, johon on kaiverrettu teksti: \u201dAnsiokkaasta ty\u00f6st\u00e4 suomalaisen tarkka-ammunnan edist\u00e4miseksi\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan levyke voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Tarkka-ampujakillan j\u00e4senelle, joka on osallistunut aktiivisesti ja pitk\u00e4aikaisesti Killan toimintaan esimerkiksi hallituksessa, kilpailuissa tai koulutustapahtumissa.<\/p>\n\n\n\n

6.4. Tarkka-ampujakillan pienoislippu<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan pienoislippu on miniatyyriversio Tarkka-ampujakillan lipusta, jonka jalustana on puinen tai kivinen nelikulmainen jalusta.<\/p>\n\n\n\n

Pienoislippu my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tai pitk\u00e4aikaisesta ja pyyteett\u00f6m\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 tarkka-ammunnan ja tarkka-ampujakillan toiminnan edist\u00e4miseksi ja kehitt\u00e4miseksi kuten toiminta Killan hallituksen puheenjohtajana, H\u00e4yh\u00e4-kilpailun johtajana tai pitk\u00e4aikainen toiminta hallituksessa.<\/p>\n\n\n\n

6.5. Tarkka-ampujaristi<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tarkka-ampujaristiss\u00e4 on musta valkoreunainen risti, jonka keskell\u00e4 on kokardireunainen tarkka-ampujan t\u00e4ht\u00e4inristikko. Mitalin kannikenauhana on viher-keltainen nauha, jossa on kaksi mustaa raitaa. Raidat symboloivat piippua ja keltainen tulta.<\/p>\n\n\n\n

Tarkka-ampujamitali my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n poikkeuksellisesta yksitt\u00e4isest\u00e4 saavutuksesta tarkka-ammunnan saralla tai sen edist\u00e4miseksi tehdyst\u00e4 mittavasta ty\u00f6st\u00e4. T\u00e4llaisia saavutuksia voivat olla esimerkiksi moninkertainen tarkka-ammunnan Suomenmestaruus, huomattava kansainv\u00e4linen kilpailumenestys tarkka-ammunnassa, menestyksellinen tarkka-ampujatoiminta taistelussa tai muu poikkeuksellinen ja esimerkillinen toiminta tai suoritus tarkka-ammunnan saralla.<\/p>\n\n\n\n

6.6. Tarkka-ampujakillan puukko ja Kunniaj\u00e4senyys<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan puukko on J\u00e4\u00e4k\u00e4ripuukko 140 tuppineen, johon on kiinnitetty Tarkka-ampujakillan Logo ter\u00e4ksisell\u00e4 laatalla. Puukon kanssa luovutetaan kehystetty todistus kunniaj\u00e4senyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tarkka-ampujakillan puukko ja kunniaj\u00e4senyys on ensisijaisesti Killan ulkopuolisille henkil\u00f6ille my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 huomionosoitus tarkka-ammunnan toimintaedellytyksi\u00e4 yhteiskunnallisesti edist\u00e4v\u00e4st\u00e4 teosta tai pitk\u00e4aikaisesta ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perinteet 1. Suomalaisen tarkka-ammunnan historia Tarkka-ampujakillan yhten\u00e4 toiminnan muotona on vaalia suomalaisten tarkka-ampujien perinteit\u00e4, jotka ylt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lle maamme historiaan ja sen k\u00e4\u00e4nnekohtiin. Siin\u00e4 miss\u00e4 maanviljelyksen yleistymisen my\u00f6t\u00e4 etel\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 Euroopassa mets\u00e4stys muuttui jo keskiajalla aateliston urheiluksi, on se ankarien vuodenaikojen ja olosuhteiden hallitsemassa Suomessa s\u00e4ilynyt t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 elinkeinona ja ruoanhankintakeinona aina n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Saadakseen saalista, on… Lue lis\u00e4\u00e4 »Perinteet<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_crdt_document":"","neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":70,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"class_list":["post-302","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.takilta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/302","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.takilta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.takilta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.takilta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.takilta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=302"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/www.takilta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/302\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":328,"href":"https:\/\/www.takilta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/302\/revisions\/328"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.takilta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=302"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}